🎯 Päivän Tavoite
Tunnista, voisiko sokerista irti päästämisen vaikeus johtua tunnesyömisestä. Opit tunnistamaan fysiologisen nälän ja tunnenälän eron, ymmärrät tunnesyömisen kehän ja saat konkreettisia, ruoasta riippumattomia työkaluja tunteiden hallintaan.
1. Mitä tunnesyöminen on?
Tunnesyöminen tarkoittaa käyttäytymistä, jossa ruokaa käytetään tunteiden säätelyn välineenä eikä ensisijaisesti kehon energiantarpeeseen vastaamiseen. Ruoka voi tällöin lievittää epämukavia tunteita, kuten stressiä, ahdistusta, surua, pettymystä tai tylsyyttä, mutta se voi myös liittyä myönteisiin tunteisiin, kuten juhlintaan, rentoutumiseen tai palkitsemisen tarpeeseen.
Tunnesyöminen ei ole itsessään väärää eikä haitallista. Jokainen meistä syö joskus tunteisiin. Ruoka on osa kulttuuria, lohtua, iloa ja yhteyttä, eikä kehoa tai mieltä tarvitse “ohjelmoida” tästä pois. Ongelma ei ole yksittäinen hetki, vaan se, jos tunnesyömisestä tulee ainoa tai hallitseva tapa käsitellä tunteita.
Haitalliseksi tunnesyöminen muuttuu usein silloin, kun sen jälkeen käynnistyy epämukavien tunteiden kierre. Syömisen jälkeen saatetaan soimata itseä, tuntea syyllisyyttä, häpeää, heikkoutta tai pettymystä omaan toimintaan. Tämä voi johtaa ajatuksiin kuten “Miksi en taaskaan pystynyt?” tai “Minussa on jotain vialla”. Tällöin ruoka ei enää lievitä tunnetta, vaan lisää kuormitusta ja vahvistaa kielteistä minäkuvaa, mikä altistaa uudelle tunnesyömiselle myöhemmin.
Tunnesyöminen ei ole merkki tahdonvoiman puutteesta, laiskuudesta tai heikkoudesta. Se on usein varhain opittu ja täysin looginen selviytymiskeino, jossa ruoka on toiminut lohduttajana, rauhoittajana tai palkintona. Lisäksi se on hyvin tyypillinen reaktio kuormittavaan elämäntilanteeseen, pitkäaikaiseen stressiin tai tilanteisiin, joissa omia tunteita ei ole ollut mahdollista, turvallista tai opittua käsitellä muilla keinoilla.
Tämän kurssin tavoitteena ei ole kieltää tunnesyömistä, vaan laajentaa työkalupakkia. Kun opit tunnistamaan, milloin syöt kehon tarpeeseen ja milloin tunteeseen, voit tehdä valintoja tietoisemmin ja lempeämmin. Kun keho saa riittävästi energiaa ja verensokeri pysyy tasaisempana, myös tunnesyömisen tarve usein vähenee luonnostaan ja samalla syntyy tilaa opetella uusia tapoja vastata tunteisiin ilman syyllisyyden kierrettä.
Olennaista ymmärtää:
- Tunnesyöminen on kehon ja mielen selviytymiskeino, ei vihollinen.
- Se kertoo tarpeesta: levosta, tuesta, palautumisesta, myötätunnosta tai kuulluksi tulemisesta.
- Tunnesyömisen ongelmallisuus ei synny satunnaisista hetkistä vaan siitä, jos se on lähes ainoa tapa käsitellä tunteita.
- Kun opit tunnistamaan tunteet ja reaktiot, voit rakentaa rinnalle muita, lempeämpiä keinoja helpottaa oloa.
2. Fysiologinen nälkä vai tunnenälkä
Avain hallintaan on tunnistaa, kumpi nälkä on kyseessä. Tunnenälkä on se, joka johtaa usein ylimääräiseen sokerin tarpeeseen, koska usein sokeripitoiset ruoat tuovat nopean, joskin lyhytaikaisen, lohdun ja mielihyvän.
Fysiologinen nälkä (kehon nälkä)
Taustalla: kehon energiantarve
- Kehittyy vähitellen, usein 3–6 tunnin välein
- Tuntuu vatsassa: vatsan kurina, tyhjä olo, väsymys, ärtyneisyys
- Voi tyydyttyä monenlaisella ruoalla, eikä vaadi tiettyä ruokaa
- Lakkaa, kun on syöty riittävästi
- Tyyntyy hitaasti ja jättää kylläisen, rauhallisen olon
- On neutraali kokemus, johon ei liity syyllisyyttä tai häpeää
- Perustuu kehon viesteihin: nälkä- ja kylläisyyshormoneihin
Tunnenälkä (tunnesyömisen taustalla)
Taustalla: psyykkinen tarve, ei fyysinen nälkä
- Tulee usein nopeasti ja yllättäen
- Kohdistuu tiettyyn ruokaan, usein sokeri- tai rasvapitoisiin herkkuihin (saattaa olla tunneyhteys omassa historiassa)
- Ei lakkaa syömällä ja tunne voi jatkua tai jopa voimistua
- Syömisen jälkeen voi tulla epämiellyttäviä tunteita, kuten syyllisyyttä, häpeää, pettymystä
- Usein liittyy tilanteisiin, joissa koetaan stressiä, ahdistusta, yksinäisyyttä, tylsyyttä tai väsymystä
- Tunnenälkä etsii emotionaalista lohtua tai helpotusta, ei varsinaista ravintoa
- Ei tunnu vatsassa, vaan enemmän mielessä
3. Tunnesyömisen kierre ja ruokarauhan merkitys
Tunnesyöminen luo noidankehän:
Epämiellyttävä tunne → Syöminen (nopea helpotus) → Syyllisyys/Häpeä → Alkuperäinen tunne palaa vahvempana → Syöminen uudelleen
Tämä kierre on kuormittava sekä mielelle että keholle. Syömisen tuoma helpotus on lyhytaikainen, koska se ei poista tunteen juurisyytä vaan peittää sen vain hetkeksi. Syyllisyys ja häpeä puolestaan aktivoivat stressireaktioita kehossa, mikä lisää herkkyyttä makealle ja nopealle energialle. Näin keho oppii hakemaan yhä useammin nopeaa lohtua ruoasta.
Lisäksi tunnesyömisen toistuessa kehon luontaiset nälkä- ja kylläisyysviestit alkavat hämärtyä. Keho ei enää tiedä, vastaako syöminen fyysiseen tarpeeseen vai tunneperäiseen impulssiin. Tämä voi johtaa epäsäännölliseen syömiseen, ailahteleviin energiatasoihin ja korostuneeseen makeanhimoon.
Ruokarauha, johon olemme pyrkineet päivästä 1 lähtien, on tässä ratkaiseva. Kun lopetat itsesi tuomitsemisen ja siirryt myötätuntoon:
- stressitasot laskevat
- hermosto rauhoittuu
- kehon viestit selkeytyvät
- tunteet eivät tunnu yhtä uhkaavilta
- tarve tukahduttaa tunteita ruoalla vähenee luonnollisesti
Ruokarauha ei siis ole abstrakti tavoite, vaan se on konkreettinen taito, joka auttaa katkaisemaan kierteen. Kun et enää syytä itseäsi, ovi muuhun muutokseen avautuu: pystyt valitsemaan toisin, koska et enää taistele itseäsi vastaan.
Muista kurssin periaate: Joskus ajatus, joka tuntuu eniten kivuliaalta tai haasteelliselta, saattaa auttaa sinua eniten. Tässä tapauksessa se on tunteiden kohtaaminen ruoalla tukahduttamisen sijaan.
Säännöllisen syömisen merkitys
Faktapohja: Tiukat dieetit ja nälän tunteet lisäävät alttiutta tunnesyömiseen, koska keho hakee nopeaa energiaa.
- Vinkki: Varmista, että syöt säännöllisesti ja riittävästi. Näin minimoit fyysisestä nälästä johtuvan alttiuden antaa periksi tunnenälälle.
Huomenna käymme läpi työkaluja tunnesyömisen tueksi.